Nokian N9 on ollut jo kuvien perusteella hieno puhelin ja puhelimen käteensaatuani se näyttää edelleen hienolta ja tuntuu kädessä vakuuttavalta, joskaan testissä oleva musta yksilö ei ole niin selkeästi massasta erottuva kuin sininen, valkoinen tai punainen versio. Puhelimen käyttöliittymä poikkeaa aiemmin totutusta ja perustoiminnot ei todennäköisesti avaudu pelkästään puhelinta näppäillen. Tämä ei silti tarkoita, että puhelinta olisi vaikea käyttää. Käyttölogiikan oppii parissa minuutissa ja sen jälkeen toiminnot lähtevät selkärangasta. Muutamien asioiden kohdalla jää oikein miettimään, että miksei kukaan ole keksinyt tehdä tätä jo aiemmin näin.
Puhelimessa on kolme perusnäyttötilaa, joista yhdessä näkyvät kaikki käynnistyskuvakkeet, yhdessä näkyvät käynnissä olevat ohjelmat ja yhdessä on kooste omasta uutisvirrasta johon saa vaikkapa facebook-päivitykset ja erilaisia uutissyötteitä sekä sään. Näiden kolmen näytön välillä liikutaan pyyhkäisemällä näyttöä oikealle tai vasemmalle. Käynnissä olevat ohjelmat voi joko pyyhkäistä taustalle vasemmalle tai oikealle ja ohjelman voi sammuttaa pyyhkäisemällä näyttöä ylhäältä alaspäin - erittäin kätevää. Tätä tuli jopa toisteltua pari kertaa omassa Android-puhelimessa sen jälkeen kun oli näppäillyt N9:a. Myös ajatus yhtenäisestä uutisvirrasta miellytti.
Puhelin on toiminut pääasiassa ilman hyytymisiä tai jumittamisia, joskin spotify-sovelluksen kanssa oli alkuun hankaluuksia. Kesti itseasiassa parikin päivää ennenkuin sain ohjelman toimimaan, ilmeisesti puhelin jäi päivittämään pitkäksi venyneitä soittolistojani. Muuten käyttö on ollut jouhevaa ja vaikkei puhelin markkinoiden nopein olekaan, niin ei normaalissa käytössä ole jäänyt sellaista vaikutelmaa että tehosta olisi jonkinlaista puutetta. Tässäpä alkuvaikutelmia puhelimesta, palaan asiaan vielä saatuani lisää käyttökokemuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti